Jukka-Pekka.Kukkonen

Taksisääntely ja sen vapautuksen vaikutus etenkin kaupungeissa.

TAKSIEN MÄÄRÄSÄÄNTELYN PURUN VAIKUTUKSET ISOMMISSA KAUPUNGEISSA

1. taksien määräsääntely aloitettiin Suomessa, kun havaittiin että villi taksimarkkina johti monin paikoin palveluiden ylitarjontaan, josta seurasi mm. ylihinnoittelua, harmaata taloutta, pirtun salakuljetusta jne.
Määräsääntelyn ja siihen olennaisesti liittyvän kattohintasääntelyn tavoitteena oli asiakkaiden suojaaminen ja yhteiskunnan edun turvaaminen.
Tämä on ollut lähtökohta myös muissa maissa, taksien määrään säännellään tai on säännelty käytännössä kaikkialla. Taksitoiminnan perusluonne ei ole alkuajoista juuri muuttunut.

2. talouden lainalaisuudet eivät tuota taksipalvelussa sellaista lopputulosta kuin yleisesti kuvitellaan. Alalle tulon kynnys on ilman määräsääntelyä niin olematon, että palvelusta syntyy ylitarjontaa vilkkaiksi arvioiduille alueille, eli isompiin kaupunkeihin. Tarjonta ei korjaannu konkurssien myötä, sillä uusia kokeilijoita riittää etenkin talouden matalasuhdanteessa.

3. toinen taksialan erityispiirre on huonon palvelun merkityksettömyys yksittäisen taksin tulojen kannalta suuremmissa kaupungeissa. Asiakkaat eivät tunnista yksittäisiä takseja, joten etenkin taksikeskuksiin kuulumattomien villien taksien kannattaa yrittää ottaa jokaisesta asiakkaasta irti kaikki mitä saa. Satunnaisen asiakkaan hyvästä ja edullisesta palvelemisesta ei ole yksittäiselle taksille mitään hyötyä kaupunkioloissa.

4. säännellyssä järjestelmässä taksikeskus valvoo kuljettajien toimintaa. Vapaassa kilpailussa iso osa takseista ei kuulu välityskeskuksiin (noin puolet kyydeistä otetaan edelleen kaduilta tai taksiasemilta), ja osa pienistä ja lyhytikäisistä keskuksista ei pysty valvomaan palvelun laatua. Vapautuksen jälkeen esim. Helsingissä voi olla toistakymmentä tilauskeskusta.

MÄÄRÄSÄÄNTELYN PURUN SEURAUKSET

1. etenkin yöaikaan ja omia etujaan huonosti puolustamaan kykenevien erityisryhmien palvelussa seurauksena on varmuudella taksipalvelun luotettavuuden romahtaminen. Tällaisia ryhmiä ovat mm. turistit, päihtyneet ja vanhukset ja yleisesti harvoin taksipalveluita käyttävät ihmiset.

2. kokeneet taksinkäyttäjät oppivat ennen pitkää omien kokemusten ja kuulopuheiden perusteella käyttämään vain luotettavien taksikeskusten autoja. Näitä autoja ei tosin ole riittävästi saatavilla esim. viikonloppuöisin ravintoloiden purkaessa; se on villien taksien kulta-aikaa.

3. taksitoiminnan tehokkuus romahtaa. Asiakkaalle ei voida lähettää lähintä taksia kuten säännellyssä taksimarkkinassa voidaan. Asiakkaan on odotettava valitsemansa taksikeskuksen auton saapumista, ja taksien on ajettava entistä pidempiä matkoja asiakkaan luokse.

4. hintasääntely loppuu. Vapaan yritystoiminnan uusien palveluinnovaatioiden kahlitseminen kattohinnalla ei ole määräsääntelyn lopettamiseen johtaneen markkina-ideologian mukaista, eikä käytännössä mahdollista.

5. taksipalvelun keskihinta nousee. Kun tarjontaa on kroonisesti liikaa, on hinnoissa nousupainetta. Isommat taksikeskukset huomaavat nopeasti, että oleellisin kilpailuvaltti on palvelun nopeus ja luotettavuus, ei muutaman euron hintasäästö. Halpahinnoilla markkinoille pyrkivät taksikeskukset karsiutuvat logistiikka- ja kannattavuusongelmiin. 

6. harmaa talous räjähtää. Sekavan taksimarkkinan valvominen on käytännössä mahdotonta. Mikroyrityksiä perustetaan, ja viedään verovelkoineen konkurssiin tahallisesti. Pitkäjänteisyys puuttuu. 
Kilpailuedun verokeinottelun avulla saavat yrittäjät, joiden talous on ennestään huonosti hoidettu. Yrittäjät, joilla on jotain ulosmitattavaa, esim. perheen asunto, eivät uskalla kiertää veroja samassa mittakaavassa. He karsiutuvat markkinoilta.

7. uusia palveluita ei juuri synny. Taksipalvelun perusluonne on sama kaikkialla maailmassa, riippumatta sääntelyn määrästä. Eroja on palvelun hinnassa ja luotettavuudessa. Innovaatioita ilmaantuu lähinnä asiakkaiden ja yhteiskunnan huijaamiseen.

TAUSTATIETOJA:

1. Ruotsissa määrä- ja hintasääntely purettiin vuonna 1990 ideologisin perustein, toiveena hintojen lasku, saatavuuden ja palvelun paraneminen sekä uudet innovaatiot

a. vapautuksen jälkeen hinnat ovat Ruotsissa nousseet rajusti, ollen nyt 20-40% yli suomalaisen taksin hintatason. Taksien arvonlisävero on Ruotsissa 6% ja Suomessa 10%.

b. Ruotsin verovirasto arvioi, että taksit kiertävät veroja joka vuosi 200-400 miljoonan euron edestä. Vapaan markkinan valvonnan vaikeuden vuoksi totuutta ei tiedä kukaan. Veronkierto keskittyy suurimpien kaupunkien vapaisiin takseihin. Esim. Tukholmassa on noin 2000 mihinkään tilauskeskukseen kuulumatonta taksia.

c. mm. turistien huijaaminen on niin härskiä, että turismiteollisuus on huolissaan koko maan maineesta. Matkalaisen reissubudjetti saattaa tyhjentyä ensimmäiseen (ja viimeiseen) taksimatkaan ruotsalaisessa taksissa.

d. merkittäviä uusia palveluinnovaatioita ei ole syntynyt

e. maaseudulla taksien määrä on vähentynyt ja hiljaisten aikojen päivystys lopetettu

f. sääntelyä on kiristetty jatkuvasti, mutta ongelmat pysyvät

2. Alankomaissa taksimarkkina vapautettiin vuonna 2000 ideologisin perustein. Toiveena hintojen lasku, saatavuuden parantuminen sekä uudet innovatiiviset palvelut.

Seuraukset:

a. hinnat ovat nousseet huomattavasti

b. palvelun taso on romahtanut etenkin ns. tolppaliikenteessä

c. uusia palveluita ei ole tullut. Villi ja sekava taksimarkkina itse asiassa estää uusien palveluiden innovointia.

d. asiakasmäärät ovat laskeneet, vaikka niiden piti nousta selvästi.

e. sääntelyä on sittemmin kiristetty, mutta perusongelmat ovat edelleen korjaamatta.

Sama tilanne ja kehitys on ollut kaikissa muissakin tiedossa olevissa tapauksissa, mm. Norja ja Irlanti. Sääntelyä onkin kiristetty jo monessa taksialansa vapauttaneessa maassa, ja lisäkiristyksiä suunnitellaan. 
Ongelmat ovat kuitenkin rakenteellisia, eivätkä korjaannu ilman määrä- ja hintasääntelyn palauttamista. Lähinnä markkinaliberaalin ideologian johdosta oikeasti toimivan sääntelyn palauttaminen on kuitenkin lähes mahdotonta.

Suomessa ollaan nyt vapauttamassa takseja määräsääntelystä lähinnä ideologisin perustein, ilman kunnollisia taustaselvityksiä tai vaikutusarvioita.

Tavoitteena hintojen laskeminen, palvelun paraneminen ja uudet innovaatiot.

Lähde: www.facebook.com/suomalainentaksi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat