Jukka-Pekka.Kukkonen

Liikennekaaren ongelmat ja väärät tulkinnat

 

Liikennekaari astuu voimaan 1.7.2018. Liikennekaaren tarkoituksena on vähentää turhaa sääntelyä Suomi Oy:stä. Liikennekaari on laaja ja monivaiheinen ja siksi se onkin jaettu kolmeen eri vaiheeseen. Tämä teksti käsittelee siitä ensimmäistä.

Liikennekaaren taksiosio on täysi kopio KKV:n Oravaisen kirjoituksesta. Se sisältää paljon asiavirheitä ja omiakin mielipiteitä. Mielipiteitä, joilla ei ole mitään tekemistä alalta saatujen faktojen kanssa. Oravaisen kirjoitus vuorostaan pohjautuu OECD:n tutkimukseen. Tutkimukseen, josta on "vahingossa" jätetty ns. ongelmamaat poissa. Tyypillistä virkamiesetiikkaa - omien etujen ajamisessa.

Faktoja: Ruotsissa ala vapautettiin 1.7.1990. Taksan nousu on ollut vuodessa suhteessa samaa kuin Suomessa. Luvut eivät ole millään tavalla verrannollisia tilastollisesti keskenään. Eroja on mm. siinä, että Tukholman alueella halvin taksi maksaa (2015) 10 km matkalle n. 299 kr, eli noin 32 eur. Kalleimmillaan taksi kustantaa 9909 kr, eli noin 1010 eur. Suomessa vastaava matka on n. 23 eur. Tilastollinen prosentuaalinen hintojen nousu ei siis kerro koko totuutta. Tähän mm. Liikenne- ja viestintäministeriö perustaa väärän informaationsa - prosentuaalisen hintojen nousuun vuodessa; vaikka hinta on todellisuudessa 10 km matkalle on jopa 980 eur enemmän. Tätä kuluttaja haluaa? Riistohinnoittelua kiireaikana, kun kaikki kuluttajat liikkuvat, ja alhaista hintatasoa silloin, kun kukaan kuluttaja ei liiku? Taksia käytetään edelleen kyydin tarpeen takia. Markkinatalous, #digitalisaatio tai nykyaika eivät ole poistaneet ongelmia vuonna 2016.

Sääntelyn vapauttaminen nosti Tukholman alueen taksimäärää jopa liki 70 %. Samalla automäärät laskivat muilla alueilla liki 60 %. Taksitarjonta siis keskittyy pääasiassa kasvukeskuksiin - kärsijänä syrjäseudut. 24 / 7 / 365 taksipalvelua ei ole myöskään saatavilla. (ja mm. Uberia kiinnostaa vain suuret kaupungit). Seurauksena liikatarjonta--> tulojen lasku--> hintojen nousu--> harmaa talous. Talousteoria, jossa riittämätön kysyntä tai liian suuri tarjonta nostaa hintatasoa, kun tuottavuus huononee.

Vuonna 2015 Ruotsin vapaalla taksimarkkinalla oli noin 1,6 taksia / 1 000 ihmistä kohden. Suomessa vastaava luku oli noin 1,9 taksia / 1 000 ihmistä kohden. Tarjonta on siis parempaa säännellyllä taksialalla. Vuonna 1990 Ruotsissa oli reilu 8 000 taksia, kun Suomessa vuorostaan oli reilu 9 000 taksia, vaikka väkiluku oli Suomessa miltei kaksikertaa pienempi. 

Liikennekaaren tulevaisuuden riistohinnoittelun estäjänä toimii Trafi, joka puuttuu Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan nopeasti alan paisuneisiin kuluttajahintoihin. mm. Trafin hallintojohtaja perustaa tulevaisuuden ammattitaidon uskomuksiin erityisesti liikkenneverkoston uudistamisessa. Hän ei tiedä alasta mitään ja luottaa tulevaisuudessa uskomuksiin. Liikenne- ja viestintäministeriö perustaa vuorostaan liikennekaaren harmaan talouden ehkäisyn rehellisyyteen alan toimijoiden keskuudessa (!) Ruotsissa harmaan talouden osuus on Ruotsin taksiliiton arvion mukaan on noin 100 - 400 milj euroa vuodessa. Alan liikevaihto on n. 1,4 mrd. euroa. Suomessa noin 1 mrd. euroa. Entä Trafin puuttuminen tuleviin riistohinnoitteluihin? 6 - 12 kk tehtävä vai kenties mahdottomuus.. jopa enemmän? Ruotsin taksialan ongelmiin viranomaisilla ei ole resursseja puuttua.

Liikennekaari onkin Liikenne- ja viestintäministeriön Harri Pursiaisen ja Laura Eiron päämäärä. Yksikön johtaja Laura Eiro antoi esimerkiksi ontuvia haastetteluja organisaation muutoksista julkisuuteen (lähde: aamulehti). Jo perusasiat Eiron kommentoinisissa ovat ristiriidassa jopa org.muutosten perusasioihin. Eiron mielestä "Liikenne- ja viestintäministeriöllä ei ole selkeää visiota taksialan tulevaisuudesta", vaikka juurikin hyvä ja selkeä visio on taloustieteilijöiden mukaan yksi tärkeimpiä pointteja muutosten edetessä, ja jopa ns. perusasioita org. muutoksissa. Ilman sitä ei voida toimia ja ilman sitä ei ole selkeää päämäärää ja tavoitetta muutokselle.

Liikennekaari auttaa myös taksinkuljettajan asemaa? 

Liikennenkaari tulee päinvastoin huonontamaan kuljettajan asemaa. Tämän toteaa myös Ruotsin Transportsarbetareförbundet, jonka tutkimus (2015) alkaa sanoilla: "Taksinkuljettajan asema on erittäin huono nykyisessä taksiliikenteessä..". Samalla Liikenne- ja viestintäministeriön Laura Eiro perustaa väitteensä hyvästä kuljettajan asemasta Ruotsin taksialan kokemuksiin, ja käyttää samaa lähdettä kommentoinnissaan (?). 

Ruotsin taksiala on rakennettu pyramidin tavoin, pyramidin huipulla ovat pääasiassa ulkomaalaiset pääomasijoittajat (he omistavat taksiyhtiön), joka vuorostaan omistaa autoja tai yhtiön mukana toimii alan yrittäjiä; maksaen toiminnasta jopa 1 250 - 2 000 eur / kk maksuja. Alimpana tulevat kuljettajat, jotka tekevät liki 190 - 200 h tunteja pienen (n. 18 000 kr / brutto / kk) palkan eteen. Taksinkuljettaja tienaakin vähiten Ruotsin liikennesektorilta.

Laura Eiro, Harri Pursiainen, Taina Pieski Liikenne- ja viestintäministeriöstä pohjauttavat liikennekaaren asiavirheisiin ja vääriin olettamuksiin / tulkintoihin. Tulkintoihin oman kannan eteenpäin viemisestä, oli se sitten kuin väärä tahansa. Tulevaisuuden kärsijänä on suomalainen kuluttaja ja hyväntahtoinen asiakas. Virkamiesvastuu? Mikä se on?

Uberia en tule mainitsemaan tämän enempää kirjoituksessa.. veroparatiisiyhtiön toiminta rappeuttaa yhteiskuntaa. Onneksi silläkin on muun muuassa Liikenne- ja viestintäministeriön Pursiaisen tuki. Veroparatiisiyhtiön, jonka kuljettajista mm. 99 % (USA) ja 76 % (Ruotsi) toimii yksityisvakuutuksella, ja ei maksa veroja tai muita lakisääteisiä maksuja toiminnastaan. Monen Uber kuljettajan kannattaisikin tarkistaa kaikki ajamisesta aiheutuneet kulut, ei vain bensakuluja. Ei siis ihme, kun Uberin hinta on alhainen. Samalla Uber luo tuhansia työpaikkoja; rampauttaen alan työntekijöiden palkkatasoa missä henkilökuljetusten palkka koostuu juurikin kuljetettavien asiakkaiden määrästä. Edelleen rappeuttaen yhteiskuntaa orjatyövoimalla, verosuunnittelulla ja harmaalla taloudella. Uber Suomen maajohtaja Joel Järvinen ei vastannut "haastattelupyyntöön" tarkkaan valikoidun seulonnan takia. Hän totesi vasta Kauppalehden haastattelussa, että liikennekaari nostaa alan vaatimustasoja. Miten niin? Laki on ollut aina sama, ja samat vaatimukset kuten asianmukaisen luvan hakeminen säilyy myös tulevaisuudessa (luvan, mitä Uber kuljettajat eivät hae jatkossakaan). Miten laki siis on muuttunut tai tulee muuttumaan liikennekaaren myötä vaativammaksi? Ei mitenkään. Uber rahastaa kriiseillä, kuten lakoilla tai terrori-iskuilla. Pariisin terroiskujen aikana yhtiö nosti hinnat kolminkertaiseksi. Sama tapahtui Lontoon metron lakon aikana. Onneksi etenkin lobbari Kauppalehti on ansioitunut veroparatiisiyhtiön etujen ajajana. Tervetuloa markkinoille; samoilla pelisäännöillä. 

Onneksi yhtiön kuljettajat ovat itsenäisiä yrittäjiä, jotka eivät päätä edes itse hintaa (!), eivät tee kyydeillä voittoa (vappu 2016; uber 154 eur - taksi 45 eur, sama matka), tai Uber ajaminen ei ole työntekoa.. vaikka se Joel Järvisen mielestä välillä on, ja ei ole, vaikka onkin.

Suomen taksiala maksaa n. 300 milj. euroa veroja, sekä n. 100 milj euroa alv:tä ja muita maksuja vuodessa. Uberin vastaava taitaa lähtökohtaisesti olla n. 0 eur / vuodessa. Eihän kyyti sisällä edes alv:tä.

Tämä kirjoitus perustuu alalta saatuihin faktoihin. Se ei sisällä Trafin tai LVM:n uskomuksia. Se ei sisällä merkittävän asian nopeasti eteenpäin vientiä (kuten Trafi asiasta mainitsi), jolloin katastrofin eli virheiden mahdollisuus kasvaa rajusti. Se on tulkinta saaduista faktoista. Faktoista, jotka LVM on tulkinnut täysin eri tavalla. Nopea asioiden eteenpäinvienti luo valtavan määrän virheitä. Hyvin suunnitellut ja tarkkaan harkitut asiat sen sijaan yleensä saavat lopputuloksesta paremman. Siksikin liikennekaaren pitkä siirtymäaika on hyväksi.

Asiassa ei pidä syyllistää pelkästään Anne Berneriä tai Keskusta. Samaa asiaa ministeriö on ajanut jo vuosia, ja myös KKV (hakemuksen päivämäärää on vain muutettu). Anne Berner tuhoaa oman maineensa ja luotettavuuden Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiesten taholta. 

Digitalisaatio.. se on yksi tilausväline muiden hyvien olemassa olevien joukossa. Muuta se ei olekkaan. Hyvä tilausväline. Jään mielenkiinnolla odottamaan ruuhka-aikojen digitalisaatiota, kun samassa paikassa on satoja ellei tuhansia asiakkaita, ja satoja ellei tuhanseja "autoja" heitä hakemassa.. kuka löytää kenetkin, sen aika näyttää.

Suomalaista tehosta ja hyvää taksijärjestelmää ei tule romuttaa!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat