Jukka-Pekka.Kukkonen

Vastauksia Liikenne- ja viestintäministeriön väittämiin taksialan tapahtumista.

  • Vastauksia Liikenne- ja viestintäministeriön väittämiin taksialan tapahtumista.

Ministeriö on jälleen selitellyt sen rakentaman liikennepalvelulain vaikutuksista taksimarkkinoihin. Osastopäällikkö Olli-Pekka Rantalan tekstissä sivutaan monia asioita, se sisältää olettamuksia ja kaunistelua tapahtuneista / tapahtumattomista asioista. Ministeriön vastauksia 24.3.2019 kysymyksiin liikennepalvelulain vaikutuksista voi lukea TÄÄLTÄ.


Tässä kirjoituksessani otetaan kantaa räikeimpii ministeriön esittämiin asioihin.

Olli-Pekka Rantala LVM kirjoittaa:
 

"Liikenne- ja viestintävirasto Traficom seuraa liikennepalvelulain ja sen tuoman taksiuudistuksen vaikutuksia erilaisten mittareiden ja tutkimusten avulla. Liikenne- ja viestintävirasto julkaisi 21.3.2019 tietoja kyselytutkimuksesta, joka tehtiin heti uudistuksen jälkeen elo-syyskuussa 2018.

Samassa yhteydessä julkaistiin Tilastokeskuksen taksiliikenteen hintaseurantaa täydentävä hintaindeksi, jonka tiedot ovat loka-joulukuulta 2018.

Markkinoille tulevat uudet taksiyritykset ja nykyiset otoksen ulkopuolelle jääneet taksiyritykset voivat muuttaa hinnoitteluaan."

Vastaus:

Liikenne- ja viestintävirasto julkaisi hintatutkimuksen maaliskuun 2019 lopulla. Tutkimuksessa on mukana vain elo-syyskuun 2018 tiedot sekä hintatiedot vuoden 2018 loppuun asti. Pitää huomioida se, että hinnan nousu on ollut suurinta vasta alkuvuodesta 2019. Tuo hinnan nousu jatkuu edelleen rajuna maaliskuussa 2019. Seuraava hintatutkimus (jos se julkaistaan ja LVM ottaa siihen kantaa) tuleekin olemaan paljon mielenkiintoisempi.

Uusien toimijoiden tulo markkinoille on ollut paljon erilaisempaa kuin Rantala antaa ymmärtää. Yleisesti katsottuna miltei kaikilla uusilla toimijoilla (välitysyhtiöön kuulumattomilla) on selvästi kalliimmat hinnat kuin välitysyhtiöön kuuluvilla. 

Mielenkiintoista olisi myös saada tietää harmaan talouden kehitys Suomen taksimarkkinoilla uuden lain voimaanastumisen jälkeen.

Olli-Pekka Rantala LVM:

"Lakiuudistuksen myötä tarjolle on tullut entistä enemmän erilaisia hinnoittelumalleja, kuten kiinteähintaisia kyytejä."

Vastaus: 

Lakiuudistus ei ole tuonnut enempää hinnoittelumalleja. Kiinteitä hintoja käytettiin usein jo sääntelyn alla. (Taksin saa myös "lennosta" vuonna 2019). Lakiuudistus on sen sijaan tuonut hinnoittelumallin, jossa taksiyhtiö laskee aloitus- ja kilometritaksan alas ja samalla asettaa aikamaksun juoksevaksi koko matkan ajan (ennen aikamaksu vain auton ollessa paikallaan). Näin hinnoittelu saadaan näyttämään halvemmalta kuin ennen, mutta loppusumma saadaan kalliimmaksi. Kuluttajan on vaikea hahmottaa taksihinnoittelua tai tunnistaa yksittäistä toimijaa markkinoilta. 

Olli-Pekka Rantala LVM:

"Liikennepalvelulain tavoitteena on tukea pitkän aikavälin muutosprosesseja. Tästä syystä lopulliset johtopäätökset liikennepalvelulain vaikutuksista on syytä tehdä vasta myöhemmin. Seurannan kannalta on tärkeää, että liikenne- ja viestintävirasto kerää ja julkaisee tietoja taksimarkkinoiden kehityksestä säännöllisesti."

Vastaus:

Ministeriön virkamiehet ilmoittivat somessa "liikennepalvelulain tavoitteiden täyttymisestä" jo elo-syyskuussa 2018, kun alan toimijat laskivat hintojaan.

Olli-Pekka Rantala LVM:

"Hinnat olivat laskeneet kuudessa maakunnassa. Liikenne- ja viestintäviraston hintaseurannan tiedot ovat vuoden 2018 viimeiseltä neljännekseltä, jolloin uudistus oli ollut voimassa vasta muutaman kuukauden. 

Myös kuluttajat kokeilevat markkinoille tulevia uusia taksipalveluja. Markkinoilla on myös tarjolla erihintaisia palveluja aiemman enimmäishintaan perustuvan matkan sijaan. Kulutuskäyttäytyminen myös muuttuu, kun hinnat vaihtelevat ja kuluttajat kiinnittävät hinnoitteluun aikaisempaa enemmän huomiota."

Vastaus:

Hinnan nousu, joka jatkuu, on ollut suurinta vasta alkuvuodesta 2019. Sitä ei näy julkaisussa tilastossa.

Kulutuskäyttäytyminen on johtanut siihen, että moni kuluttaja pelkää käyttää taksia, moni kuluttaja pelkää etenkin ryöstöhinnoittelua. Tämä kuvitelma on suoraan seurausta ministeriön rakentamasta laista. Ennen yksi maailman parhaista taksijärjestelmistä on kokenut siis melkoisen mahalaskun uuden lain astuttua voimaan. Digitalisaatio ei ole myöskään poistanut tätä ongelmaa, vaikka ministeriön mukaan näin olisi pitänyt tapahtua. Uusia palveluja ei ole syntynyt. Uber, Taxify, Kyyti, yms. uudet toimijat toimivat jo säännellyn lain aikana. 


Olli-Pekka Rantala LVM:

"On hyvä huomata, että myös vanhan sääntelyn aikana säänneltyjä hintoja olisi nostettu, sillä taksien enimmäishintoihin tehtiin tarkistuksia tuotantokustannusten nousun mukaisesti."

Vastaus: 

Ministeriö "myi" liikennepalvelulain päättäjille ja kansalle sillä, että sääntelyn vapauttaminen taittaa jo vuosia nousseen taksialan hinnan laskuun. Osa puhui jopa -50 % hinnan alennuksesta. Näin ei ole tapahtunut. Hinnan nousu on selvästi rajumpaa vapailla markkinoilla kuin sääntelyn alla. Pidettiinkö sääntelyn alla hintaa keinotekoisesti liian matalana?

Olli-Pekka Rantala LVM:

"Liikenne- ja viestintäviraston kyselytutkimus osoittaa, että valtaosa taksipalveluiden käyttäjistä on palveluihin tyytyväisiä."

Vastaus:

Taloustutkimus Oy teki tyytyväisyystutkimuksen sääntelyn alla loppuvuodesta 2016. Vuonna 2019 tyytyväisyys on tullut selvästi (roimassa) laskussa tuon tutkimuksen tuloksista. Vuonna 2016 tyytyväisyys taksipalveluihin oli jopa 97 %.

Olli-Pekka Rantala LVM:

"Vaikka taksialalla toimivien yritysten ja kuljettajien määrä on kasvanut huomattavasti uudistuksen myötä, joillakin alueilla taksien saatavuuden on koettu heikentyneen. Liikennepalvelulain voimaantulon jälkeen on myönnetty lähes 3800 uutta taksilupaa ja kuluttajien tarjolle on tullut myös uudentyyppisiä sovelluspohjaisia palveluja, jotka mahdollistavat aiempaa paremmin esimerkiksi joukkoliikenteeseen liitettävät taksipalvelut.

Vastaus:

Liikennelupia on todellakin myönnetty liki 3 800 kpl. Viranomainen ei vain tiedä missä, miten ja milloin luvan saaneet toimivat vai toimivatko lainkaan. Liikennelupa ei enää velvoita sen saajaa edes aloittamaan liiketoimintaa, ja toimipaikan ilmoittaminen on pelkkä muodollisuus.

Takseja on enemmän, mutta jokaisen taksikeskuksen alla niitä vähemmän. Tieto kilpailijoiden kesken ei liiku. Asiakas saa x yhtiön lähimmän taksin. Ennen asiakas sai aina lähimmän taksin. Joukkoliikenteeseen liitettävät taksipalvelut (mm. Kyyti / Whim) toimivat jo vanhan lain aikana. Niiden tulolla markkinoille ei ole mitään tekemistä liikennepalvelulain kanssa.

Olli-Pekka Rantala LVM:

"Yli 80 prosenttia palveluaikansa ilmoittaneista yrityksistä kertoo tarjoavansa kyytejä kaikkina aikoina maanantaista sunnuntaihin."

Vastaus:

Sääntelyn alla tuo lukema oli 100 %. Laskua siis yli -20 % (!) Markkinat osoittavat sen ettei liki 80 % ole tarpeeksi.

Olli-Pekka Rantala LVM:

"Vanha järjestelmä ei ollut kaikilta osin toimiva. Taksipalvelujen saatavuus erityisesti maaseudulla ja ruuhkahuippuina on ollut ongelma jo vuosia."

Vastaus:

Saatavuudessa oli paikoin ongelmia. Kuluttaja kuitenkin aina sai taksin. Liikennepalvelulaki on heikentänyt entisestään saatavuutta. Se on heikentänyt sitä roimasti. Nyt kuluttaja ei enää saa lainkaan taksia syrjäkylillä mm. yöaikaan. Liikennepalvelulaki ei ole lisännyt tarjontaa maaseuduille.

Kuinka toimiva uusi järjestelmä on?


Olli-Pekka Rantala LVM:

"Kotitaloudet käyttivät vuonna 2016 keskimäärin taksimatkoihin vain 60 euroa."

Vastaus:

Nyt uuden lain ansiosta, ja kuluttajahintojen noususta johtuen kotitaloudet käyttävät keskimääräisesti huomattavasti enemmän rahaa taksimatkoihin.

Taksia käytetään edelleen kyydin tarpeen takia. Sitä käytetään yleensä pakosta, vieraalla paikkakunnalla ja kiireessä. Kukaan ei käytä taksia turhaan.

Kiihdyttäisikö alv:n laskeminen 10 %:sta 6 %:iin (kuten Ruotsissa) taksien käyttöä?


Olli-Pekka Rantala LVM:

"Seuraavan kerran lain vaikutuksista raportoidaan kootusti eduskunnan lausuman edellyttämällä tavalla viimeistään vuonna 2022."

Vastaus:

Tapahtumat taksimarkkinoilla osoittavat sen, että tuota aikamäärettä olisi aika aikaistaa huomattavasti.

Lopputulos:

Liikennepalvelulaki on ollut täysi fiasko. "Sen" positiiviset asiat oli vallassa jo sääntelyn alla. Nyt niitä pyritään selittelemään ministeriön toimesta uuden lain kelkkaan ja alan negatiivisia asioita vähätellään. Niitä pyritään jopa selittämään vanhan lain syyksi. Virkamiehen olisikin aika myöntään suuret virheet lain valmistelussa ja sen toteutustavassa.

Markkinatalous hoitaa taksialan laadun ja hinnoittelun asialliseksi tulevaisuudessa? Esimerkiksi Ruotsissa on kulunut nyt n. 30 vuotta markkinatalouden aikaa sikäläisellä taksialalla. Ihan vielä markkinatalous ei ole hoitanut näitä asioita..

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat