Jukka-Pekka.Kukkonen

Liikennepalvelulaki ja harmaa talous

  • Liikennepalvelulaki ja harmaa talous

Liikenne- ja viestintäministeriö on jälleen selitellyt liikennepalvelulaista aiheutuvia ongelmia. Ministeriön mukaan niitä ei edelleenkään ole. Kirjoitus sisältää räikeitä virheitä, virheellistä tietoa ja asioiden vääristelyä. LVM palveluosastopäällikkö Olli-Pekka Rantalan blogin löydät TÄÄLTÄ.

Olli-Pekka Rantala LVM 

"Liikenne- ja viestintäministeriö on seurannut harmaan talouden tilaa yhteistyössä Verohallinnon kanssa ja oli yhteydessä Verohallintoon nyt julkisuudessa olleisiin tietoihin liittyen. Verohallinnolta saatujen tietojen mukaan taksialalla oli yleisesti ollut paljon harmaata taloutta ennen liikennepalvelulain voimaantuloa. Tämä ilmeni muun muassa Verohallinnon tekemissä kohdennetuissa taksiliiketoiminnan tarkastuksissa vuosina 2015-2017."

Vastaus

Otetaan aluksi esiin se, että Liikenne- ja viestintäministeriön ratkaisu jo tiedossa olleeseen taksialan harmaaseen talouteen on räjäyttää se? Ministeriö on voimakkaasti ajanut taksien taksamittarien poistoa alalta, pitäen sitä liian suurena investointina ja alalle tulon esteenä (halvimmat taksamittarit maksavat n. 500 eur). Sinetöity taksamittari on taksien kassakone, joka estää tehokkaasti harmaata taloutta. Se rekisteröi kaikki mahdolliset ajot, kaikki maksut, kuljettajatiedot, yms. Ministeriön ratkaisu on siis poistaa taksialan kassakoneet estäen harmaata taloutta? Ministeriö on ajanut asiaa voimakkaasti läpi. Kun yksi yritys päättävissä elimissä torpattiin alkumetreille, niin seuraavaksi ministeriö yritti piilottaa asetuksen katsastuslakiin, johon se ei millään tavalla edes kuulunut. Asia huomattiin valiokunnassa ja torpattiin jälleen. 

Toisekseen säännellyn taksialan aikana harmaata taloutta ei juurikaan ollut. Viimeisin alalle kohdistunut isku oli Verohallinnolta tarkoin etukäteen suunniteltu. Se kohdistui taksiyrittäjiin joiden taksamittaridata ja ilmoitukset eivät täsmänneet. Tarkastuksessa mukana oli n. 200 autoilijaa alan n. 9000 yrittäjästä. Vain murto-osasta näistä tarkastetuista löytyi oikeaa harmaata taloutta - suurimmaksi osaksi vain huomautettavaa täysin muista asioista.

Alalle tulon este? Traficom (Trafi) on myöntänyt lyhyessä ajassa liki 4 000 liikennelupaa. Herääkin kysymys mikä este taksamittari (kassakone) on alalle? Lukujen valossa se ei sitä tee. Se tehostaa alan toimintaa? Estää harmaata taloutta? Parantaa palvelutasoa ja laskee taksialan hintatasoa? 4 000 uutta liikennelupaa ja näistä vain n. 160 alv.rekisteriin ilmoittautunutta (!)

Ruotsissa säädettiin taksialalle uusi sääntely vuonna 2017. Sääntelyn tarkoituksena on estää taksialan rehottavaa harmaata taloutta (130 - 300 milj. euroa / vuosi) ja estää epäreilua kilpailua. Asetuksella taksamittareista takseille tehtiin pakollisia. Lisäksi mittaridata lähetetään kerran vuodessa automaattisesti "kirjanpitokeskuksiin", josta verottajan on tarvittaessa niitä helppo tarkastella. Suomessa Liikenne- ja viestintäministeriön ratkaisu on täysin päinvastainen vrt. Ruotsin 30 vuoden kokemus vapaasta markkinataloudesta taksialalla (!)

Kirjoitus ei myöskään sisältänyt ilman taksamittaria operoivaa alustatalouden veroparatiisiyhtiö Uberia. Sen n. 1 000 kuljettajasta vuonna 2017 yksikään ei maksanut mm. veroja. Mikä on samainen tulos vuonna 2018?

Olli-Pekka Rantala LVM:

"Jotta uudistuneen markkinan tilannetta voidaan arvioida luotettavasti, tulee arvioitavan tiedon olla vertailukelpoista. Ongelmana vaikutusten seurannassa on muun muassa se, että yritykset päättävät itse siitä, mitä ilmoittavat Verohallinnolle toimialakseen. Käytännöt toimialojen ilmoittamisessa ovat Verohallinnon mukaan hyvin kirjavia."

Vastaus:

Puhtaasti liikennepalvelulain ongelma. Liikenneluvan saaminen on helppoa. Sen saa internetistä 10 minuutissa. Asemapaikkaa tai toimialaa ei tarvitse ilmoittaa.

Lopuksi

Säännellyn taksialan alan aikana ”venkuloinnista” jäi aina kiinni. Tiedettiin ketä valvoa ja miten. Siihen riitti myös suht pieni määrä viranomaisia. Nyt viranomaiset eivät tiedä edes mm. montako taksia markkinoilla on. Rantalan mukaan "digitalisaatio ratkaisee ongelman". Digitalisaatio on vain luonnut ja edesauttanut tätä ongelmaa, ei estänyt sitä.

Ministeriön toiminta saa siis jo koomisia piirteitä. Liikenne- ja viestintäministeriö sääti lain joka edesauttaa valtavaa harmaan talouden syntyä markkinoille, se nostaa alan kuluttajahintoja, edesauttaa epäreilua kilpailua, heikentää tarjontaa ja alentaa alan palveluntasoa. Jälleen vastuun siirtäminen muille ja alan ongelmien vähättely ei tue markkinoiden kestävää kehitystä. Ministeriön pitäisi keskittyä samalla tarmolla korjaamaan virheellistä liikennepalvelulakia.

Kuinka paljon virkamies Suomessa saa valehdella ja vääristellä asioita? 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän IlkkaNielsen kuva
Ilkka Nielsen

Tuohon sinun lopussa esittämääsi kysymykseen. Ministerin hyväksi saa virkamies valehdella kuinka paljon tahansa, ellei siitä joku hallintoalamaistaho ärähdä ja lujaa. Minäkin olin lähtökohtaisesti sääntelyn osittaisen purkamisen kannalla. Olin väärässä. Nyt kun luotettava järjestelmä on peruuttamattomasti purettu, niin eihän virkamiehellä ole muuta vaihtoehtoa, kuin syyllistää hyvin toimineen alan perinteiset osaajat.

Käyttäjän Jukka-PekkaKukkonen kuva
Jukka-Pekka Kukkonen

Totta. Pitää toki tunnustaa se, että liikennepalvelulaki on tuonut myös hyvää sektorilla, mutta vain vähän.

Eniten tässä kaihertaa se, että kaikki lain ongelmat kasataan täysin muille kuin ministeriön omiin tekemisiin ja päätöksiin. Viimeisin selitys lain epäonnistumiseen on alan yrittäjien asenteessa. Tämän lausui Anne Berner.

Toimituksen poiminnat